Kysymyksiä ja vastauksia

Kokoamme tälle sivulle yleisimmin etätyötilanteeseen liittyviä kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Nämä kysymykset ja vastaukset koskevat ensisijaisesti pandemian aikaista etätyöskentelykautta sekä siihen sisältyvää työssäoppimista ja ohjausta. Huomaathan myös normaalityöoloja koskevat UKK-sivut opiskelijoille ja toimituksille tällä sivustolla.

Voiko harjoittelun ajankohta siirtyä koronan takia?
Työnantaja ja työntekijä (harjoittelija) voivat yhteisesti päättää, että harjoittelun ajankohtaa siirretään. Yleensäkin harjoittelun ajankohta on vapaasti työnantajan ja työntekijän päätettävissä. Työnantajalle maksettavan tuen määrä säilyy samana, jos harjoittelun yhteenlaskettu kesto säilyy sama (3–4 kk). Harjoittelua voi tarvittaessa tehdä myös pätkissä, jos tarve vaatii.

Vaikuttavatko lomautukset työnantajalle maksettavan tuen määrään?
Riippuu lomautuksen pituudesta. Jos harjoittelija lomautetaan muutamaksi päiväksi, tuen määrä ei muutu. Jos lomautus koskee pidempää aikaa, työnantajan on syytä olla yhteydessä yliopiston harjoittelukoordinaattoriin.

Vaikuttavatko lomautukset jotenkin opiskelijan harjoitteluun?
Työssäoloaika lyhenee, mutta jos kyse on vain muutamasta päivästä, vaikutukset ovat vähäiset. Harjoittelusta laaditaan raportti sovitun aikataulun mukaisesti ja työssäolokuukausista saa opintosuorituksen (5 op) normaalisti.

Onko etätöissä oleva harjoittelija vakuutettu? Kuka korvaa, jos harjoittelija kaatuu ja lyö päänsä omassa keittiössään työaikana?
Tampereen yliopiston opiskelijoita koskee harjoittelun aikana sama tapaturmavakuutus kuin opintojenkin aikana. Yliopiston lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa aina, kun opiskelija on työssäoppimisjaksolla toimituksessa ja saa suorituksestaan opintopisteitä, oli sitten kyse palkattomasta ensimmäisestä kuukaudesta tai tämän jälkeisistä palkallisista kuukausista. Työnantajan sen sijaan tulee ottaa harjoittelijalle vastuuvakuutus. Etätyön osalta toimitusharjoittelijan kannattaa kysyä työpaikalla, miten vakuutus ulottuu etänä tehtävään työhön. Yleensä vakuutus kattaa etätyössäkin suoraan työhön liittyvät tapaturmat, mutta ei muita työaikanakin sattuneita tapaturmia. Jotkut työnantajat ovat saattaneet vahventaa tapaturmavakuutustaan, mutta se ei ole kovin yleistä.

Voiko ohjaaja pakottaa harjoittelijan pysymään kotona etätöissä, jos se tuntuu ylivoimaiselta, tai tulemaan toimitukseen, jos harjoittelija ei halua?
Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus määritellä työn edellyttämä työntekopaikka. Työntekopaikka riippuu paljolti siitä, miten toimituksen työt on korona-aikana yleisesti järjestetty. Toiveista kannattaa kuitenkin keskustella avoimesti ohjaajan kanssa. Jos harjoittelija kuuluu riskiryhmään ja toimituksessa työskentely aiheuttaa hänelle erityisen terveysriskin, asia kannattaa tuoda keskustelussa avoimesti esiin. Riskiryhmiin kuuluvien kannattaa tarvittaessa neuvotella turvallisesta työntekopaikasta myös työterveyslääkärin kanssa. Tarpeettomien terveysriskien välttäminen on kaikkien yhteinen etu.

Voiko ohjaaja tai esimies pakottaa harjoittelijan juttukeikalle, jos harjoittelija kuuluu koronaviruksen riskiryhmään?
Riskiryhmään kuuluminen kannattaa tuoda ohjaajan tietoon harjoittelun aluksi, jotta työtehtävien jaossa ja juttujen toteutuksen suunnittelussa voidaan välttää tarpeettomia riskejä. Juttukeikat kuuluvat toimittajan työhön, mutta ohjaajan tai esimiehen kanssa kannattaa miettiä mahdollisimman riskittömiä työtapoja esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntäen.

Voiko esimies velvoittaa käyttämään etätyössä harjoittelijan omia laitteita, kuten esimerkiksi tietokonetta tai puhelinta?
Perusperiaate on, että työnantajan tulee antaa työntekijän käyttöön työssä tarvittavat välineet työntekopaikasta riippumatta. Asioista kannattaa kuitenkin sopia yhdessä. Yksi mahdollisuus on, että työnantaja maksaa omien laitteiden käyttämisestä erillisen korvauksen.

Voiko harjoittelijaa pakottaa käyttämään toimituksen ulkopuolisia sovelluksia (esim. Google tai Facebook) ohjauksen järjestämiseen?
Ohjaaja ja ohjattava sopivat yhteisesti, mitä alustoja ja työkaluja etäohjauksessa käytetään. Parhaassa tapauksessa ohjaus pystytään järjestämään työnantajan tarjoamin välinein, mutta joskus kahdenkeskeistä viestintää helpottavat nopeasti käyttöön otettavat helppokäyttöiset sovellukset. Tällöin on huolehdittava tietoturvasta: sisältöjä ei tule jakaa alustoilla julkisesti eikä sisään päästää asiattomia henkilöitä, ja sisällöt on syytä poistaa työstämisen jälkeen. Jos työnantaja ei ohjaa käyttämään jotain ohjelmaa, harjoittelun ohjaaja ei voi yksinään pakottaa ohjattavaa käyttämään jotain tiettyä työkalua.

Mitä tehdä, jos ohjaaja huomaa, että jokin on vialla, mutta etätapaamiset menevät kutakuinkin normaalisti?
Verkko-opettajat tunnistavat tilanteen: kontakti opiskelijaan hiipuu, ja lopulta selviää, että hän on jättäytynyt pois kurssilta ilmoittamatta siitä mitään. Opiskelijaa ei saisi jättää liian yksin. Mahdollisiin ongelmiin kannattaa puuttua ennaltaehkäisevästi ja pitää yllä jatkuvaa ja avointa ohjauskontaktia niiden kasautumisten välttämiseksi. Jos tuntuu, että etäyhteyksillä ei harjoittelijaan saa kunnon kontaktia, hänen kanssaan voi sopia tapaamisen esimerkiksi ulkokävelyn muodossa. Havainnot ja kokemukset kannattaa ottaa avoimesti ja rakentavasti puheeksi.

Mitä tehdä, jos harjoittelu koronaan sairastumisen vuoksi keskeytyy pitkäksi aikaa tai jää toteutumatta?
Harjoittelun keskeytymisen vaikutuksista opintosuorituksen saamiseen kannattaa keskustella yliopiston harjoittelukoordinaattorin kanssa. Menettelystä kannattaa sopia, kun sairausloman kesto on tiedossa. Opintosuorituksen saaminen riippuu siitä, kuinka pitkään opiskelija pystyy suorittamaan harjoitteluaan.

Saako harjoittelukokemuksistaan twiitata?
Yleisellä tasolla kyllä, ja se on jopa suotavaa – muistathan tällöin käyttää #toimharj-aihetunnistetta! – mutta on muistettava, että työntekijällä on myös lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Hyvä maku, terve järki ja yksityisyyden suojaaminen ovat hyviä ohjenuoria sen suhteen, mitä sopii twiitata ja mitä ei. Toimituksen sisäisiä, ei julkisia tai tunnistettaviin ihmisiin liittyviä asioita ei pidä tuoda julkisuuteen, julkaisualustasta riippumatta.

Opiskelijoita kannustetaan olemaan poikkeusoloissa yhteyksissä yli organisaatiorajojen. Miten paljon oman talon oloista saa kertoa ulkopuolisille?
Kokemustenvaihto kannattaa tehdä siten kuin aiemminkin, kun opiskelijat ovat olleet kesän aikana toisiinsa yhteyksissä: ihmisistä ei tule kertoa tunnistettavasti, ja talon sisäiset luottamukselliset asiat tulee pitää talon sisällä. Kokemustenvaihdon on tarkoitus olla sellaista, että esiin tuodaan yleisiä käytänteitä ja ideoita, jotka ovat mahdollisesti siirrettävissä myös muihin ympäristöihin.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Lähetä kysymyksesi Tampereen yliopiston harjoittelukoordinaattori Maarit Jaakkolalle (maarit.jaakkola@tuni.fi) tai Jyväskylän yliopiston harjoittelukoordinaattori Panu Uotilalle (panu.uotila@jyu.fi) – kokoamme kysymyksiä ja vastauksia tälle sivulle yhdessä. Katso myös usein kysytyt kysymykset ja vastaukset opiskelijoille ja samat toimituksille.

Palaa sivulle Vinkkejä ja tukea etäohjaukseen >>>