Usein kysytyt kysymykset

1. Kuka pääsee harjoittelujärjestelmään?
2. Minkälaiset harjoittelupaikat käyvät vapaaseen harjoitteluun?
3. Miten harjoittelun voi korvata?
4. Millaista palkkaa harjoittelijan pitäisi saada?
5. Millaisia kustannuksia harjoittelusta saattaa syntyä?
6. Millaisia työtehtäviä harjoittelijat tekevät?
7. Milloin merkinnän harjoittelujaksosta saa opintorekisteriin?
8. Ongelmia harjoitteluraportin kirjoittamisessa?
9. Miten harjoittelua käsitellään harjoittelujakson jälkeen suoritettavilla kursseilla?
10. Voiko harjoittelutukea saada toiseen harjoitteluun?


1. Kuka pääsee harjoittelujärjestelmään?

Kuka voi saada harjoittelutukea journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa?
Journalistiikan oppiaine myöntää harjoittelutukea toimittajien ja lehtikuvaajien journalistiseen harjoitteluun. Harjoittelu vastaa kurssin JOVA19 Harjoittelu (journalistinen työ) (5 op) suoritusta.

Ei-journalistisista harjoitteluista vastaavat kyseisten oppiaineiden professorit ja amanuenssi Ilona Siivonen. Toimitusharjoittelun tuki jaetaan harjoittelujärjestelmän kautta, ja toimitusharjoittelusta vastaa harjoittelujärjestelmän koordinaattori Maarit Jaakkola. Ne journalistiikan opiskelijat, joilla harjoittelu on opinnoissa pakollisena mutta jotka eivät pääse mukaan harjoittelujärjestelmään, hakeutuvat joko vapaaseen harjoitteluun tai kesätöihin. Toisin sanoen he kuittaavat harjoittelujakson suoritetuksi laatimalla harjoitteluraportin, kun journalistista kokemusta on kertynyt ennen opintojen aloittamista kuusi kuukautta tai opintojen aikana neljä kuukautta.

Onko harjoitteluun mahdollista hakea jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen?
Tutkintovaatimuksissa Harjoittelu (JOVA19) on sijoitettu vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen. Ennen kuin voi hakea ohjattuun harjoitteluun, pitää olla sitä edeltäviä opintoja suoritettuna. Tutkintovaatimuksissa on mainittu erikseen edeltävänä opintona JOVA14 eli toimitustyön ykköskursseista Lehtijournalismi, ja tälle kurssille puolestaan vaaditaan useita muita kursseja ja suorituksia, kuten JOVP1–JOVP5 sekä JOVA7 ja JOVA13.

Minulla on jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen työkokemusta kahdesta paikallislehdestä. Vaikuttaako se harjoittelupaikan saamiseen?
Vaikuttaa. Jos alan työkokemusta on kolme kuukautta, ohjattuun harjoitteluun eli harjoittelujärjestelmään ei enää pääse. Kahden paikallislehden työkokemuksella on mahdollista ja todennäköistä päästä jo kesätoimittajaksi. Ohjatun harjoittelun paikat on tarkoitettu siten ennen muuta sellaisille journalismin tai kuvajournalismin opiskelijoille, joilla ei ole alan työkokemusta.


2. Minkälaiset harjoittelupaikat käyvät vapaaseen harjoitteluun?

Hankin harjoittelupaikkani itse, koska en pääse harjoittelujärjestelmään. Mitkä tiedotusvälineet käyvät harjoittelupaikoiksi?
Opiskelijoiden itsensä hankkimia kesätoimittajan tai lehtikuvaajan paikkoja on ollut sanomalehtien toimituksissa, radioiden uutistoimituksissa, uutistoimistoissa, erikoissanomalehdissä, aikakauslehdissä ja paikallislehdissä. Tärkeintä on ollut työn sisältö eli journalistinen työ ja mieluiten uutistyö, joka on koettu hyväksi ponnahduslaudaksi journalistin uralle, vaikka myöhemmin suuntautuisikin muille journalismin aloille. Vapaan harjoittelun paikoista kannattaa keskustella etukäteen harjoittelukoordinaattorin kanssa, vaikka paikkahaku ei olekaan sidoksissa harjoittelujärjestelmän asettamiin ehtoihin.

Pääsisin tekemään työharjoitteluni mainostoimistossa. Kelpaako mainostoimisto harjoittelupaikaksi?
Harjoitteluaikana tehtävän työn sisältö tulee olla journalistista työtä. Vaikka mainostoimistossa tehtävässä mainonnan ja markkinointiviestinnän työssä on journalistista työprosessia muistuttavia työvaiheita, kyseessä ei ole journalistinen työ. Toimittajakoulutukseen sisältyvän harjoittelun tulee tukea nimenomaan journalistisen työn ja työkulttuurin oppimista, mikä vastaa tutkintovaatimuksissa kuvattuja opintojakson osaamisvaatimuksia. Työn sisältö ja sen journalistisuus arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi asiakaslehtijournalismia tuottavia viestintätoimistoja on ollut toimittajaopiskelijoiden harjoittelupaikkoina.

Voinko hakea kesätoimittajan töitä ollessani mukana harjoittelujärjestelmässä?
Kyllä, myös harjoittelujärjestelmässä voit hakea omatoimisesti kesätoimittajan paikkoja ja jättää tuen käyttämättä, jos tulet valituiksi kesätoimittajan työhön.

Olen jo suorittanut harjoittelun harjoittelujärjestelmässä. Haluaisin vielä viestintäharjoitteluun johonkin ministeriöön. Voinko saada tukea tähän harjoitteluun?
Yliopisto myöntää harjoittelutukea periaatteessa vain yhden kerran. Ylimääräiseen viestintäharjoitteluun ei valitettavasti voi siten enää saada tukea, ellei kyseessä ole kansainvälinen harjoittelu. Tukimahdollisuuksista ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun voi tiedustella yliopiston Kansainvälisen koulutuksen keskuksesta ja Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista (ent. CIMO).

Haluaisin harjoitteluun ulkomaille. Voiko harjoittelun suorittaa harjoittelujärjestelmän kautta jossain ulkomaisessa mediassa?
Toimitusharjoittelun tuki on suunnattu ainoastaan kotimaassa suoritettavaan harjoitteluun. Harjoittelujärjestelmässä mukana olevat mediatalot sijaitsevat siten kaikki Suomessa. Ulkomailla journalistisissa työtehtävissä saatu työkokemus voidaan kuitenkin laskea osaksi pakollista harjoittelua (JOVA19), jolloin kyse on vapaasta harjoittelusta (opiskelija hankkii harjoittelupaikan itse eikä toimitukselle makseta työharjoittelutukea). Tukimahdollisuuksista ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun voi tiedustella yliopiston Kansainvälisen koulutuksen keskuksesta ja Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista (ent. CIMO).


3. Miten harjoittelun voi korvata?

Minulla on jo useita vuosia edeltävää työkokemusta journalistisista työtehtävistä. Voiko kokemukseni hyväksilukea?

Harjoittelujakson voi hyväksilukea jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jos ennen opiskelujen alkua on koossa puoli vuotta (6 kk) työkokemusta. Voit tällöin kirjoittaa harjoitteluraporttiin kuuluvan esseen edeltävien työtehtäviesi perusteella. Lisäksi sinun tulee tehdä myös harjoitteluraportin toinen osa, teemahaastattelu, jossain niistä tiedotusvälineistä, joissa olet työskennellyt. Harjoittelun korvaamisesta tulee keskustella harjoitteluvastaavan kanssa etukäteen. Saatuasi harjoittelujakson (JOVA19) hyväksiluettua voit jatkaa harjoittelun Ammattikäytäntöjen arviointi ja muutos (JOVA20) -kurssille heti, kun opintoaikataulusi sallivat ja kursseilla on tilaa.

Onko harjoittelujaksoa (JOVA19) pakko hyväksilukea? Haluaisin hyödyntää harjoittelujakson uutena työllistymismahdollisuutena.
Harjoittelujaksoa ei ole toki pakko hyväksilukea, vaikka edeltävää kokemusta olisikin kertynyt riittävästi (6 kk ennen opintojen alkua tai 4 kk opintojen aikana). Koska sinulla on edeltävää journalistista työkokemusta jo yli kolme kuukautta, et kuitenkaan voi saada harjoittelupaikkaa harjoittelujärjestelmän kautta vaan joudut etsimään paikkasi joka tapauksessa itse. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että kuittaat harjoittelujakson suoritetuksi laatimalla harjoitteluraportin tekemästäsi työstä ja keskityt jatkossa kesätyöhakuihin.

Olen suorittanut varusmiespalvelukseni Puolustusvoimain Ruotuväki-lehdessä. Estääkö noin kuuden kuukauden palvelusjaksoni pääsyn harjoittelujärjestelmään?
Yliopistolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada mahdollinen aiemmin hankittu osaaminen sisällytetyksi tai korvatuksi tutkintoon. Tätä niin sanottua AHOT-menettelyä noudatetaan myös harjoittelun korvaamisessa. Jos työtehtävät ovat olleet journalistisia eli vastaavat kurssin JOVA19 osaamistavoitteita, ne katsotaan edeltäväksi journalistiseksi työkokemukseksi, jonka ansiosta pääset kirjoittamaan harjoitteluraportin suoraan ja voit saada harjoittelun (JOVA19) korvattua osaksi tutkintoasi. Näin ollen et ole kuuden kuukauden journalistisen työkokemuksesi takia enää oikeutettu harjoittelujärjestelmään.

Olen suorittanut edeltävissä opinnoissani journalistisen työharjoittelun, jonka kesto oli pidempi kuin kolme kuukautta. Pääsenkö mukaan harjoittelujärjestelmään?
Harjoittelusi katsotaan edeltäväksi journalistisissa työtehtävissä hankituksi kokemukseksi (ks. vastaus edellä), joten et valitettavasti ole oikeutettu ohjattuun ja tuettuun harjoitteluun eli harjoittelujärjestelmään. Sen sijaan saat harjoittelun (JOVA19) suoritettua suoraan laatimalla harjoitteluraportin.


4. Millaista palkkaa harjoittelijan tulisi saada?

Minkälaista palkkaa harjoittelijan pitäisi saada?
Palkkauksessa suositellaan noudatettavan Suomen Journalistiliiton periaatteita harjoittelijan palkkauksesta. Vuonna 2017 harjoittelijalle maksettava vähimmäispalkka oli 1734 euroa ensimmäisiltä kolmelta kuukaudelta ja 1857 euroa neljänneltä kuukaudelta. Jos ensimmäinen kuukausi on palkaton (ks. seuraava kysymys), minimipalkka harjoittelun seuraavilta kuukausilta on 1734 euroa.

Pitääkö palkan olla sama koko harjoittelujakson ajan?
Harjoittelujakson ensimmäinen kuukausi on opiskelu- ja sisäänajojakso, jolloin toimitusharjoittelijaa ohjataan talon journalistiseen kulttuuriin. Sisäänajokuukauden jälkeen seuraa kolmen kuukauden normaali kesätoimittajajakso, jolta kaikki harjoitusjärjestelmässä mukana olevat toimitukset maksavat työehtosopimuksen mukaista harjoittelijan palkkaa (ks. selvitys vuodelta 2005). Ensimmäisen kuukauden ajalta käytännöt vaihtelevat.

Vain parissa toimituksessa ensimmäinen kuukausi on ollut palkaton, mutta harjoittelijalle on annettu ruokalippuja; ruokalippujen antaminenkin tosin tarkkaan ottaen kertoo, että kyseessä on työsuhde. Muutamat toimitukset maksavat ensimmäisen kuukauden aikana julkaisupalkkion julkaistuista jutuista ja kuvista, jolloin ensimmäisen kuukauden palkka saattaa nousta jopa seuraavia kuukauksia korkeammaksi. Valtaosa toimituksista maksaa työehtosopimuksen mukaisen toimitusharjoittelijan tai lehtikuvaajaharjoittelijan palkan myös toukokuussa.

Kuka palkasta sopii, yliopisto vai toimitusharjoittelija?
Palkasta (ensimmäisen kuukauden korvaukset ja loppuajan palkka) sopii harjoittelija itse sopia ennen kuin aloittaa harjoittelujakson toimituksessa. Yliopisto, solmittuaan harjoittelupaikan antajan kanssa yliopiston ja toimituksen välisen harjoittelusopimuksen, antaa ainoastaan suosituksia.  Tuoretta tietoa harjoittelijoiden palkkauksen periaatteista saa Suomen Journalistiliiton sivuilta kohdasta Edunvalvonta > Nuori journalisti > Palkka- ja työsuhdetietoa.

Moni työnantaja tarjoaisi harjoittelupaikan muttei palkkaa. Voiko palkattomaan harjoitteluun suostua?
Journalistiikan (ent. tiedotusopin) oppiaineella ja toimituksilla on kymmenien vuosien aikana vakiintunut yhteistyö alan ammattilaisten kouluttamiseksi, ja sopimukseen kuuluu, että harjoittelusta maksetaan palkka. Myös Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelujen sivuilla on suositus, että palkattomaan harjoitteluun ei pitäisi suostua: ”Palkattomaan harjoitteluun suostumista emme suosittele. Palkatta harjoittelu on arveluttavaa, koska tällöin harjoittelija jää ilman työtodistusta ja työsuhteen antamaa suojaa esim. työtapaturma-asioissa. Harkitse siis tarkkaan, onko harjoittelupaikka niin hyvä, että se kannattaa ottaa vastaan ilman palkkaa.”

Joillain yliopiston tutkinto-ohjelmilla on harjoittelupaikkoja, joista työnantaja ei maksa lainkaan palkkaa, vaan opiskelijalle maksetaan palkka harjoittelutuesta. Miten journalistiikan oppiaineessa toimitaan?
Yliopiston työnantajalle maksamaa korvaus on harjoittelusopimuksen mukaan korvaus siitä, että työnantaja järjestää toimitusharjoittelijalle ohjaajan. Jos työnantaja käyttää ohjauksen järjestämisestä saamaansa korvausta harjoittelijan palkkaan, se on työnantajan asia. Toimittajakoulutuksen harjoittelujärjestelmässä työnantaja laskuttaa yliopistoa harjoittelujakson loputtua harjoitteluohjauksen järjestämisestä.


5. Millaisia kustannuksia harjoittelusta saattaa syntyä?

Kuka vastaa asumiskustannuksista harjoittelun aikana? Jos haen esimerkiksi jonnekin pohjoisen lehteen tai muualle kauaksi Tampereelta, hoitaako lehti asumiskustannukset vieraalla paikkakunnalla vai joutuuko harjoittelija maksamaan kahden asunnon vuokraa yhtä aikaa? 
Harjoittelija hankkii itse asunnon ja maksaa vuokran. Toimituksilla ei yleensä ole käytössään kesäväelle asuntoja, mutta toimituksista saa usein hyviä neuvoja asunnon löytämiseksi. Yleensä toimitusharjoittelijat ovat löytäneet asunnon aika vaivattomasti. Kuntien vuokra-asuntoja ja paikkakuntien opiskelija-asuntoja kannattaa kysellä. Kahden asunnon loukku on tuttu ongelma harjoittelijoille, mutta jokaisen täytyy keksiä ongelmaan oma ratkaisunsa. Mahdollisia ratkaisuja ovat olleet erilaiset yhteisasumisen järjestelyt ja haku paikkakunnalle, jossa on sukulaisia tai ystäviä.

Kannattaisiko minun mennä ennen harjoitteluhakuja autokouluun?
Paikallis- ja maakuntalehdet edellyttävät miltei poikkeuksetta, että harjoittelijalla on ajokortti. Joissain paikallislehdissä edellytetään lisäksi oman auton käyttöä. Myös myöhemmässä vaiheessa omalla työuralla, esimerkiksi freelancerina työskennellessä, ajokortti on eduksi. On siksi tärkeää, että hankkii ajokortin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään viimeistään ensimmäisen opintovuoden aikana.


6. Millaisia työtehtäviä harjoittelijat tekevät?

Mitä harjoittelija yleensä tekee?
Joka toimituksessa on omia tapojaan perehdyttää opiskelija talon tapoihin ja toimitustyöhön. Aika monessa isohkossa toimituksessa harjoittelijaa perehdytetään pari ensimmäistä viikkoa ja sen jälkeen toimitusharjoittelija tekee juttuja siinä missä kesätoimittajatkin. Pienemmissä toimituksissa on tavallista, että toimitusharjoittelija saa juttuja tehtäväkseen heti alusta lähtien.

Mitkä ovat harjoittelijan työajat?
Jokaisella lehdellä on omia aikatauluja, mutta työajoissa toimitukset noudattavat työehtosopimuksen mukaisia työaikoja. Harjoittelijaa ei ole suositeltavaa sijoittaa yö- ja viikonloppuvuoroihin ainakaan harjoittelujakson alussa, koska hän tarvitsee työhönsä tukea ja ohjausta.

Hain ja pääsin mukaan harjoittelujärjestelmään eli olen oikeutettu tukeen. Löysin Tampereen yliopiston rekrytointisivuilta harjoittelutarjouksen ministeriön viestintätehtävissä. Pääsenkö tekemään viestintäharjoitteluun harjoittelujärjestelmässä?
Ohjattu harjoittelu eli harjoittelujärjestelmä liittyy vain journalistisiin työtehtäviin. Journalistiikan oppiaine tekee vuosittain harjoittelusopimukset noin neljänkymmenen työnantajan kanssa. Nämä työnantajat ovat pääasiassa sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä radioiden toimituksia, mahdollisesti myös viestintätoimistoja, joissa on mahdollista tehdä journalistisia töitä. Kaikki sopimukset ovat joko toimitusharjoittelijoiden tai lehtikuvaajaharjoittelijoiden sopimuksia. Tiedottajien paikkoihin ei harjoittelujärjestelmästä toisin sanoen anneta tukea.


7. Milloin merkinnän harjoittelujaksosta saa opintorekisteriin?

Lähden harjoittelukesän jälkeen syksyllä vaihtoon ja olen lukukauden yliopistossa poissaolevana opiskelijana. Miten saan merkinnän harjoittelujaksosta opintorekisteriin?
Opintosuorituksia voi kirjata opintorekisteriin ainoastaan silloin, kun olet ilmoittautuneena läsnäolevaksi opiskelijaksi. Vaikka siis palauttaisit kesän raportin ajallaan – mikä kannattaa vaihtoon lähtemisestä huolimatta ehdottomasti tehdä – merkintä (5 op) voidaan kirjata rekisteriin vasta, kun olet taas läsnä. Kun siis ilmoittaudut vaihtojakson jälkeen läsnäolevaksi, sinun tulee itse muistaa pyytää merkintää, ellei se näy rekisterissäsi.

Jos sinulla ei ole harjoitteluraportin palautushetkellä voimassa olevia opiskelijatunnuksia ja siten pääsyä Moodleen, ota yhteyttä harjoittelukoordinaattoriin sopiaksesi tiedostojen palautustavasta.


8. Ongelmia harjoitteluraportin kirjoittamisessa?

Voiko teemahaastattelun tehdä puhelimitse?
Haastattelun voi tehdä hätätapauksessa puhelimitse, jos puhelun saa nauhoitettua niin, että haastatteluvastaukset pystyy litteroimaan jälkikäteen sanantarkasti. Monet ovat kuitenkin kertoneet, että haastattelu voi venähtää pitkäksi, sillä kysymyksiä on paljon ja ne ovat varsin laajoja. Monista hankalista ja monimutkaisista asioista puhuminen on lisäksi helpompaa kasvokkaiskontaktissa kuin puhelimessa. Haastattelijan ja haastateltavan suositellaan siis puhuvan kasvokkain.

Toimituksessamme ei ole nauhuria. Miten saan tehtyä haastattelun?
Nauhureita voi lainata kameralainaamosta (ks. yhteystiedot ja aukioloajat harjoitustoimituksen sivulta). Jos et pääse Tampereelle lainaamaan nauhuria, voit kokeilla muita ratkaisuja: Jos toimituksessa on videota nauhoittava kamera, nauhoita haastattelu videoksi (esim. pätkissä, kysymys kerrallaan). Myös kannettavissa tietokoneissa on usein vakiona nauhoitin (Ohjelmat > Apuohjelmat > Ääninauhuri tai Programs > Accessories > Sound Recorder). Voit kokeilla niin ikään netissä ilmaiseksi saatavilla olevia nauhoitusohjelmia (googleta ”free sound recorder”). Äänen laatu ei ole olennaista, jos puheesta saa edes jotenkuten selvää. Nauhoitushan on väliaikainen ja palvelee ainoastaan litterointitarpeita.

Minulla on jo niin paljon edeltävää journalistista työkokemusta, että saan korvattua harjoittelujakson kirjoittamalla raportin. Esseeohjeissa pyydetään vertailemaan annetun opetuksen ja todellisen toimitustyön vastaavuutta toisiinsa. Miten katan tämän osion esseessä?
Voit kääntää toimitustyön kursseja koskevan kysymyksen toisinpäin koskemaan tulevaa opetusta ja oppimista: Millaisia oppeja toivoisit nykyisen osaamisesi perusteella tulevilta kursseilta ja luennoilta? Mitkä koit työssäsi omiksi heikkouksiksi, missä olisi kehittämisen varaa? Millaisin metodein toimitustyötä mielestäsi pitäisi tai voisi opettaa? Entä missä piilivät toimituksen heikkoudet ja puutteet osaamisessa? Miten suomalaisten toimitusten osaamisen yleistä tasoa voisi yliopiston näkökulmasta parantaa? Sovella vapaasti.


9. Miten harjoittelua käsitellään harjoittelujakson jälkeen suoritettavilla kursseilla?

Miten valmistaudun harjoittelun jälkeen suoritettavaan Ammattikäytäntöjen arviointi ja muutos -kurssiin? Pitääkö minun tehdä jotain sitä varten jo harjoittelun aikana?
Harjoittelukesän jälkeisenä syksynä suoritetaan kaksi harjoitteluun liittyvää opintojaksoa: Ammattikäytäntöjen arviointi ja muutos sekä siihen sisältyvä Harjoittelun kielikritiikki. Ammattikäytäntöjen kurssin pienryhmissä analysoidaan teemahaastatteluista saatua aineistoa, jonka palautat litteroituna syyskuun loppuun mennessä osana harjoitteluraporttiasi. Kokoa lisäksi harjoittelussa tehdyistä jutuista kolme normaalimittaista juttunäytettä analysoitaviksi kielikritiikki-istunnoissa kielen ja ilmaisun näkökulmasta.

Mitä aineistoa tuon harjoittelun kielikritiikin kurssille, kun suoritin harjoitteluni radiossa?
Radiossa harjoittelunsa suorittaneet osallistuvat kielikritiikin istuntoihin, mutta lisäksi heille on yleensä järjestetty omat palautetilaisuutensa. Radioharjoittelijoille on järjestetty yksi ääntä, ilmaisua ja muita puheviestinnän ominaisuuksia koskeva palautetilaisuus, jonka vetää puheviestinnän asiantuntija, ja yksi ohjelman käsikirjoituksen rakenne- ja sisältöratkaisuja käsittelevä palautetilaisuus, jonka vetää radiotyön opettaja. Kielikritiikin yhteisiin kokoontumisiin radioharjoittelijat tuovat kirjoitettuja tekstejä (spiikkejä, puffeja, verkkoaineistoja), ja muita kritiikkitilaisuuksia varten he tallentavat näytteeksi sellaisen ohjelman tai insertin, josta haluaa saada palautetta. Kurssin käytännöt saattavat kuitenkin vaihdella vuodesta toiseen. Noudata aina kielikritiikin kurssin kulloisenkin opettajan erikseen antamia ohjeita.

Saavatko myös kuvajournalistit lehtikuvaajaharjoittelun aikana tehdystä työstä palautetta?
Lehtikuvaajaharjoittelussa olevat tekevät toimituksessa kuvaajan tai kuvapäällikön teemahaastattelun ja osallistuvat ammattikäytäntöjen arvioinnin kurssille kuten toimittajaopiskelijatkin. Lisäksi kuvajournalisteille järjestetään harjoittelun jälkeen erillinen kuvakritiikkitilaisuus, jossa käydään läpi harjoittelun aikana kertynyttä  kuvallista aineistoa.


10. Voiko harjoittelutukea saada toiseen harjoitteluun?

Olen suorittanut pakollisen ja tuetun toimitusharjoittelun ja haluaisin nyt laajentaa osaamistani suorittamalla toisen harjoittelun ministeriön viestintätehtävissä. Onko minun mahdollista saada harjoitteluun työharjoittelutuki, jota ministeriö yliopistoharjoittelijalta edellyttää?
Valitettavasti harjoittelutukea on mahdollista saada opintojen aikana vain kerran. Jos olet suorittanut pakollisen toimitusharjoittelun harjoittelujärjestelmän kautta ja saanut harjoitteluun työharjoittelutuen, sinun ei ole mahdollista saada enää toista työharjoittelutukea. Sen sijaan ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun tukea on mahdollista saada. Mahdollisuuksista voi tiedustella yliopiston Kansainvälisen koulutuksen keskuksesta ja Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista (ent. CIMO).

Suoritin opintoihin kuuluvan pakollisen harjoitteluni niin sanottuna vapaana harjoitteluna, eli en saanut harjoitteluun työharjoittelutukea. Nyt haluaisin päästä ylimääräiseen harjoitteluun suurlähetystöön. Onko minun mahdollista saada tukea tähän viestintäharjoitteluun, kun en aikanaan käyttänyt työharjoittelutukea pakolliseen harjoitteluuni?
Vaikka olisit suorittanut pakollisen harjoittelun ilman tukea, et valitettavasti ole oikeutettu saamaan tukea vapaaehtoista tai ylimääräistä harjoittelua varten. Tukea saavat siis vain harjoittelujärjestelmään päässeet toimittajaopiskelijat, joilla edeltävää journalistista kokemusta on vähän. Sen sijaan ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun voit vielä saada tukea, ja näistä mahdollisuuksista voit tiedustella yliopiston Kansainvälisen koulutuksen keskuksesta ja Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista (ent. CIMO).

Opiskelen maisteriohjelmassa ja haluaisin päästä viestintäharjoitteluun ulkomaille suurlähetystöön. Kandidaatintutkinnossa olen suorittanut pakollisen journalistisen työharjoittelun. Onko minun mahdollista saada ulkomaanharjoitteluun tukea, jota suurlähetystö edellyttää harjoittelijan palkkaamiseksi?
Periaatteessa sinun on mahdollista saada tuki ulkomailla tapahtuvaan viestintäharjoitteluun, mutta ei viestintätieteiden tiedekunnasta eikä harjoittelujärjestelmän kautta. Tukimahdollisuuksista ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun voi tiedustella yliopiston Kansainvälisen koulutuksen keskuksesta.